Työmatka johdatti minut vähän pidemmäksi aikaa Göteborgiin. Kaupungista, kuten monista muistakin, on paljon kerrottavaa. Ensivaikutelma on erittäin mukava. Ihmiset ovat ystävällisiä, kaupungin julkinen liikenne toimii hyvin ja ravintoloita sekä kauppoja on jokaiseen makuun. Göteborgissa on myös hieno huvipuisto, museoita ja kauniita maisemia sekä puistoja.
Göteborg on kaupunki, jossa janoinen saa vettä juodakseen.
Välillä valinnan vaikeus ja runsaus saa ihmisen solmuun, välillä solmuun voi joutua väkivallan väline.
Monien asioiden Suomessa sanotaan olevan Ruotsista peräisin. On varmasti tottakin. Totta on myös se, että halailevat patsashevoset ovat Suomesta, tarkemmin Turusta. Göteborg on Turun kummikaupunki.
Yllä olevaa suihkulähdettä ikuistaessani sain erään paikallisen henkilön nauramaan katketakseen. Tämän takia kyseinen kuva ei ole hukkaanheitettyä aikaa, vaan iloisuuden lähde (en saata ajatella, että nauru olisi ollut pilkallista).
Välillä ihmisiä on niin paljon liikkeellä, ettei voi muuta kuin patsastella.
Kaupungin läpikulkeva vesireitti mahdollistaa matkat sekä ihmis- että polttomoottorivoimin.
Ensimmäinen kirjoitukseni Göteborgista on sekava, hämmentävä sekä väsynyt. Toisaalta samanlainen on mieleni. Paljon on nähtävää, mutta pitkähköt työpäivät, jokapäiväinen sade ja väsymys rajoittavat mahdollisuuksia. Silloin on hyvä pysyä asunnossa, josta seuraava kirjoitukseni kertoo. Mukavaa loppukesää kaikille lukijoilleni, erityisesti Sinulle!
Posted with Blogsy
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti