Liseberg ja huvilaitteet

Edellisestä tekstistä unohtui lavatanssit, jotka satuin huvipuistossa näkemään. Minusta idea lavatansseista on manio. Kenties monen laitteesta toiseen säntäävän lapsen vanhemmat tai valvojat viettävät laitteiden sijasta aikaa lavatansseissa tai sitten väki tulee vain tanssien takia.

Tämän kirjoituksen aiheena on siis huvilaitteet. Työporukalla käydessäni jokainen meistä sai yhden vapaalipun johonkin laitteeseen. Valitsin monen työkaverini esimerkistä Helixin. Helix on vuoden 2014 uutuus. Se on hurja vuoristorata.

Se kulkee noin kahden minuutin ajan tehden käännöksiä, nousuja, laskuja, kierteitä ja kieppejä.

Se lähtee korkealta mäeltä, jonne kiivetään liukuportaiden avulla. Jonotus laitteeseen on melko pitkä, jopa tunnin. Tosin keskellä viikkoa pääsimme kymmenessä minuutissa. Jonotusalue on elämys sinänsä. Siinäkin vältetään tylsyyttä. Se kiemurtelee, nousee ja laskee.

Minua meno jopa hieman pelotti, pahinta oli ehkä negatiiviset g-voimat. Erittäin viihdyttävä laite silti, joka kannattaa kokea. Helix on hyvin esillä, myös ne, jotka eivät aio kyytiin, voivat nähdä ja kokea nopeuden aivan kosketusetäisyydeltä.

Toinen laite, jonka halusin ehdottomasti kokea, oli Atmosfear. Euroopan korkein vapaapudotus vie matkustajansa noin 90 metrin korkeuteen ja pudottaa heidät alas. Nopeus kohoaa lähes Ruotsin moottoritienopeuksiin.

Matka alkaa katetusta tilasta, josta astutaan laitteeseen.

Matka alhaalta ylös ja takaisin alas kestää noin pari minuuttia, josta nousu luonnollisesti vie suurimman osan.

Pudotus tuntui mielestäni aivan todella pelottavalta. Vaikka tiedostaa, että vaaraa ei ole, silti kokee älytöntä pelkoa.

Pelottavan pudotuksen jälkeen vapuin tärisevin jaloin kohti kesympää laitetta, maailmanpyörää eli Lisebergshjuletia. Sieltä saa hyvän kuvan sekä Lisebergistä että Göteborgista.

Pyörä on noin 60 metriä korkea ja niin iso, ettei mahdu kunnolla edes kuvaan.

Seuraavaksi suuntasin vuoristorataan, tarkemmin Lisebergbanan:iin. Se on vuoristoradoista helpoin, ei suuria hyppyjä tai kierroksia. Minusta se oli oikein mukava ja jopa hauska laite. Sen kyydissä huomasin hymyileväni. Valitettavasti siitä ei ole kunnollista kuvaa. Tähän laitteeseen astuin kaksi kertaa.

Lisebergbanan jälkeen astuin Balderin jonotusalueelle. Balder on puinen vuoristorata, joka on voittanut monia palkintoja. Sen jyrkin lasku on 70%, mikä on melko hurjaa. Tässäkin laitteessa koin pientä pelkoa, mutta mukava ajelu se silti oli.

Edellä mainittujen laitteiden lisäksi kävin SpinRockissa, joka heiluttaa ja pyörittää matkustajia kahden vapausasteen ympäri. Koska en tuntenut suurta pelkoa laitteessa, on se varmasti monille liian laimea, mutta minut se sai hymyilemään. Viimeisen ajelu jälkeen kello oli jo lähes 23:00, ja silloin puisto suljettiin. Oli aika suunnata takaisin asunnolle kaksi kiloa suklaata, pelkoa, hymyä, spontaaneja huudahduksia ja uusia kokemuksia rikkaampana. Göteborgin sää on ollut epävakainen. Vältyin kastumiselta koko huvipuistovierailun ajan, mutta kotimatkalla alkanut sade kasteli kyllä kokonaan, mutta mitäs sitä hauskan päivän päätteeksi sateesta murehtimaan.

Suosittelen Lisebergiä kaikille huvipuistoista pitäville ja varsinkin niille, jotka eivät tunnusta niistä pitävänsä. Lisebergistä on vaikea olla pitämättä. Negatiivista on vain g-voimat huvilaitteissa.

 

Posted with Blogsy

Liseberg ja kisailua

Aivan asuntoni läheisyydessä sijaitsee suuri huvipuisto nimeltään Liseberg. Jaan kirjoitukseni Lisebergistä kahteen osioon, jossa toisessa käsittelen vain huvilaitteita ja toisessa puistoa yleensä sekä siellä olevia kilpailuja.

Liseberg on Pohjoismaiden suurin huvipuisto. Puistossa on paljon erilaisia kävelyteitä, taideteoksia, ravintoloita, ulkoilmalava sekä hurjan paljon huvilaitteita. Vierailuni ovat ajoittuneet iltaan, ja elokuun pimeys on epäkiitollista valokuville. Kuvia on siksi vain vähän ja kapea-alaisesti.

Puisto on viihtyisä ja sisältää erilaisia osia. Toisia hallitsevat pelikojut ja onnenpyörät, toisia ravintolat ja puodit. Yleisilmettä tietyllä tavalla hallitsevat useat vuoristoradat, jotka kulkevat kävelyteiden yllä ja kohoavat maiseman yläpuolelle.

Puistossa on käynyt suuria kuuluisuuksia, kuten Rolling Stones, Led Zeppelin, ABBA ja moni muu. Omien käyntieni aikana lavalla oli kaksi esitystä, joista ainakin toinen sai yleisön kirkumaan. Maailmanpyörästä näki lavalle hyvin, tai ainakin kokonaisuuden saattoi hahmottaa.

Moni maailmantähti on jättänyt kädenjälkensä puistoon.

Lisebergissä on useita huvipuistopelejä, joita vieraat näyttävät pelaavan paljon. Olin paikallisen työporukkani kanssa käymässä Lisebergissä, ja pelasimme viisiottelun. Puistossa myydään varta vasten viisiotteluvihkoja, joissa on viisi kuponkia peleihin ja kolme onnenpyörään. Vihkon takasivulla on pisteidenlaskukaavake.

Pelit olivat usein tarkkuuslajeja. Piti heittää kaloja tynnyriin, osua vesipyssyllä sensoriin liikuttaakseen autoa radalla tai osua kuulapyssyllä ankkoihin.

Muissa lajeissa olin melko huono, mutta ankanammunnassa pärjäsin melko mukavasti. Kävin puistossa myöhemmin yksin, ja ostin viisiotteluvihkon. Ankkajahdissa pääsin jopa voittoon käsiksi.

Paikalliset työkaverini pärjäsivät lajeissa erittäin hyvin.

Puistossa on myös useita onnenpyöriä, joiden palkinnot ovat usein syötävää, kuten suklaata. Yksi arpa maksaa viisi kruunua. Onnistuin voittamaan kahdesti vastoin odotuksia. Toisella kertaa pääkallokarahvin ja toisella kertaa suuren määrän suklaata.

Mittakaavaa toimittavat kesäsandaalit, jotka ovat tietysti punaiset. Suklaan päällä on ankkajahdin palkinto, ankka.

Pimenevät illat mahdollistavat hienosti valojen käytön, ja puisto onkin upea pimeällä. Pimeys saa aivan uudenlaisia illuusioita aikaiseksi.

Sama puisto näyttää aivan erilaiselta pimeällä. Toisaalta pimeällä jää myös monia asioita näkemättä.

Liseberg on nimensä mukaisesti täynnä huvia kaikenikäisille. Ihmiset vaikuttavat iloisilta ja rentoutuneilta. Voitot onnenpyöristä, makoisat vohvelit ja vatsanpohjassa tuntuvat laitteet saavat hymyn ihmisten kasvoille, kuten myös minunkin kasvoilleni. Lopuksi puisto vielä kiittää käynnistä "kiva kun kävit". Voin sanoa, "kiva, että kävin!"

 

 

 

Posted with Blogsy

Asuntoni Göteborgissa

Viimeisessä kirjoituksessani lupasin kertoa jotain asunnostani. Se sijaitsee aivan Korsvägenin lähellä, eli lentokenttäbussin pysäkiltä on noin 10 min kävelymatka. Asunto on tilava yksiö, jossa on erillinen pieni keittiö.

Keittiössä on kahden hengen pöytä sekä melko kattava kodinkonevalikoima.

Asunnossa on myös aterimet ja astiat sekä kattila, paistinpannu, veitsiä ja muita perusvälineitä. Tuotteissa on luotettu kotimaiseen laatuun, kuten myös huonekaluissa. Suomessakin löytyy muutamia tämä kyseisen kodintavaratalon tuotteita.

Myös viihde-elektroniikka on hyvä. Televisio, jossa on huikea määrä kanavia, mediasoitin sekä hyvin toimiva langaton verkko. Kanavapaketti on niin kattava, että urheilua ja elokuvia tulee enemmän kuin ehtii katsoa. Onneksi elokuvia ei ole päällepuhuttu, joten niiden katsominen on hyvinkin mahdollista.

Talossa on pyykkitupa, jossa on kolme pesukonetta, kuivausrumpu sekä loistava kuivaushuone. Pyykkinarut ovat kevytmetalliputkia, joista virtaa lämmintä ilmaa, joten pyykit kuivuvat nopeasti. Pyykkivuoro varataan omalla lukolla, joka sijoitetaan matriisissa oikella kohdalle. Vaaka-akselilla ovat päivät ja pystyakselilla kellonajat. Yksi vuoro on kolme tuntia.

Ainoa hieman totuttelua vaativa asia on kuivauskaapin puuttuminen. Astiat kuivataan telineessä, joka on suomalaista kuivauskaappia huomattavasti kömpelömpi kapine mielestäni.

Olen kuitenkin sitä mieltä, että kokonaisuus on erittäin hyvä ja toimiva. Asunto on mahtavalla sijainnilla, hyvin varusteltu ja hyvän kokoinen. Kun muistaa, että ovi pitää lukita aina ovesta kuljettaessa, täällä saa rauhallisin mielin akut ladattua.

Seuraavia aiheita, joita aion käsitellä, ovat huvipuisto, nähtävyydet sekä ammatillinen näkökulma kaupungista. Olen siis laivanrakentaja, joten rannikko- ja satamakaupunkina Göteborg tarjoaa nähtävää ja opittavaa myös ammatillisessa mielessä. Kuulemiin!

 

Posted with Blogsy

Göteborg osa 1: patsastelua ja vesireittejä

Työmatka johdatti minut vähän pidemmäksi aikaa Göteborgiin. Kaupungista, kuten monista muistakin, on paljon kerrottavaa. Ensivaikutelma on erittäin mukava. Ihmiset ovat ystävällisiä, kaupungin julkinen liikenne toimii hyvin ja ravintoloita sekä kauppoja on jokaiseen makuun. Göteborgissa on myös hieno huvipuisto, museoita ja kauniita maisemia sekä puistoja.

Göteborg on kaupunki, jossa janoinen saa vettä juodakseen.

Välillä valinnan vaikeus ja runsaus saa ihmisen solmuun, välillä solmuun voi joutua väkivallan väline.

Monien asioiden Suomessa sanotaan olevan Ruotsista peräisin. On varmasti tottakin. Totta on myös se, että halailevat patsashevoset ovat Suomesta, tarkemmin Turusta. Göteborg on Turun kummikaupunki.

Yllä olevaa suihkulähdettä ikuistaessani sain erään paikallisen henkilön nauramaan katketakseen. Tämän takia kyseinen kuva ei ole hukkaanheitettyä aikaa, vaan iloisuuden lähde (en saata ajatella, että nauru olisi ollut pilkallista).

Välillä ihmisiä on niin paljon liikkeellä, ettei voi muuta kuin patsastella.

 

Kaupungin läpikulkeva vesireitti mahdollistaa matkat sekä ihmis- että polttomoottorivoimin.

Ensimmäinen kirjoitukseni Göteborgista on sekava, hämmentävä sekä väsynyt. Toisaalta samanlainen on mieleni. Paljon on nähtävää, mutta pitkähköt työpäivät, jokapäiväinen sade ja väsymys rajoittavat mahdollisuuksia. Silloin on hyvä pysyä asunnossa, josta seuraava kirjoitukseni kertoo. Mukavaa loppukesää kaikille lukijoilleni, erityisesti Sinulle!

 

Posted with Blogsy

Hampurilainen ja coleslaw

Kesäloma loppui. Kun loma alkoi pizzalla, voi sen lopettaa hampurilaisella. Tällä kertaa halusin tehdä lisäkkeeksi Yhdysvalloista tulleen kaalisalaatin ja halusin tehdä kaiken alusta loppuun itse. Sain itsevarmuutta kokeiltuani spätzlejä. Ne onnistuivat mainiosti ja maistuivat samalta kuin Berliinissä.

Keittiö tervehti tänään salmiakilla.

Aloitin tekemällä sämpylätaikinan. Toisin kuin tunnelmaa, sitä piti kohotella. Kenwood hoiti vaivaamiseen. Reseptin löysin verkossa olevasta suuresta hakukoneesta.

Tämän jälkeen tein majoneesin maustumaan ja viilenemään. Majoneesin maistoin sinapilla, valkosipulilla ja sitruunalla. Majoneesi syntyi helposti tehosekoittimella.

Porkkanan ja kaalin hienonsin yleiskoneella. Kenwoodilla työskenetely on verrattavissa fysiikkaan, tai siihen, miten fysiikanopettajani sitä lukiossa kuvasi: "Fysiikkahan on helppoa ja hauskaa"

Valmis coleslaw näytti tältä. Kaalia jäi vielä huomisellekin.

Pihvit tein naudan jauhelihasta. Pihvit pysyvät hyvin kasassa ilman kananmunaa tai jauhoja. Kerran sain pihvit hajoamaan paistovaiheessa; silloin juuri vakuutin epäilevälle ystävälleni: "Minulla ei ole koskaan hajonneet" Mausteeksi riittää suola ja pippuri.

Kuvausteknisestä syystä jätin salaatin, tomaatin ja suolakurkut pois kuvattavasta yksilöstä, vaikka muuten ne haluan hampurilaiseeni laittaa.

Lopputulos oli mielestäni hyvä, vaikka vähäisestä hiivasta johtuen sämpylä nousi vain vähän. Maku oli omasta mielestäni erinomainen, varsinkin coleslaw, mutta myös ulkopuolinen maistaja antoi hyvää palautetta.

Mukavaa loppukesää lukijoilleni! Arjesta saa hieman paremman, jos esimerkiksi tekee jotain, jossa voi onnistua!

 

Posted with Blogsy